WWW.DISSERTATION.XLIBX.INFO
FREE ELECTRONIC LIBRARY - Dissertations, online materials
 
<< HOME
CONTACTS



Pages:   || 2 | 3 | 4 | 5 |

«LuK-tutkielman kirjoitus- ja muotoiluohjeet Leo Koutaniemi Miia Parviainen Katri Suorsa 2012 2 SISÄLTÖ ALUKSI IDEASTA ESITELMÄÄN Jäsentely ja ...»

-- [ Page 1 ] --

1

LuK-tutkielman kirjoitus- ja

muotoiluohjeet

Leo Koutaniemi

Miia Parviainen

Katri Suorsa

2012

2

SISÄLTÖ

ALUKSI

IDEASTA ESITELMÄÄN

Jäsentely ja työn nimi

Johdanto

Tekstin luettavuus

Oikeinkirjoituksen vakiovirheet

Lyhenteet

Esitelmä

Opponointi

OHEISMATERIAALI

Kuvat

Taulukot, asetelmat ja liitteet

Kootut vinkit

MUOTOSEIKAT

Sivunumerointi, nimiö ja sisällysluettelo

Leipätekstiosuus

Otsikot, sisennykset, rivinvälit ja marginaalit

Asemointi ja taitto

Perusasioiden varmistus

LÄHTEIDEN KÄYTTÖ

Ensimmäiset lisäopit

Sic-sanan käyttö

Internet ja muut elektroniset lähteet

Sivumerkintöjen tarpeellisuus

Viittausten lisäsanat

Toisen käden tiedot ja plagiointi

Tekijänoikeus

Kootut vinkit

LÄHDELUETTELO

Esimerkit

Muut lähteet ja epäselvät tapaukset

Loppukaneetti

TARKISTUSLISTA

LÄHTEET

3 ALUKSI Tämä opetusmateriaali on tarkoitettu perusohjeistoksi Maantieteellisen tutkimuksen laatiminen -opintojakson seminaarityön tekemiseen. Materiaali on joitain Miia Parviaisen ja Katri Suorsan tekemiä muutoksia ja lisäyksiä lukuun ottamatta sama kuin edellisinä vuosina käytössä ollut. Tämän opetusmateriaalin lisäksi suosittelemme tutustumaan huolellisesti etenkin seuraaviin Terran ohjeisiin: Viittaaminen tekstissä sekä Järjestys- ja kielipoliisi (Terra 2012).

IDEASTA ESITELMÄÄN Lähes kaikki tutkimus saa alkunsa hetken mielijohteesta. Syntyy idea, ja sen myötä palava halu paneutua johonkin asiaan tavallista syvällisemmin. Tämä on paras lähtökohta myös seminaarityölle. Ohjaavilla opettajilla on yleensä tarjolla valmiiksi ajateltuja aiheita, mutta niissä on se huono puoli, että toisen tarjoamaan aiheeseen on paljon vaikeampi syttyä kuin omaan ahaa-elämykseen. Ideasta työ jalostuu eteenpäin ohjaavan opettajan kanssa käytävissä keskusteluissa. Kun aihe on valittu, mietitään ohjaavan avulla tutkimuskysymykset ja samalla haarukoidaan sopiva teoreettiskäsitteellinen lähestymistapa.

Jäsentely ja työn nimi Tutkimustyön kirjallinen osa koostuu yleensä alla olevan luettelon mukaisista osioista.

Koska seminaarityö on lähes aina enemmänkin katsaus kuin todellinen tutkimus, luettelon otsikointi on vain suuntaa-antava. Työn jäsentelyyn soveltuvat sellaisinaan lähinnä vain Johdanto ja Johtopäätökset, muilta osin otsikointi muotoutuu kulloistakin tarvetta varten.

Onnistunut työn nimi on lyhyt ja ytimekäs, mutta samalla mahdollisimman informatiivinen. Tavallisin sanamäärä on viidestä yhdeksään (Laurinen 1996: 63). Työn nimi voi olla myös kaksiosainen. Tällöin ensimmäisen osan tarkoitus on herättää lukijan huomio, toinen kertoo sisällöstä. Edellinen on yleensä lyhyt ja iskevä, jälkimmäinen pitkä ja selittävä. Suositeltavin sijamuoto työn nimeen (ja otsikointiin) on nominatiivi.

Turhaa epämääräisyyttä aiheuttavat usein nähtävät elatiivin (Etelä-Savon kallioperästä) 4 ja partitiivin käyttö. Jälkimmäinen livahtaa usein kuin varkain työn sisälle otsikkoina Tulosten tarkastelua, Pohdintaa ja Johtopäätöksiä.

 TYÖN NIMI (KANSISIVU)  SISÄLLYSLUETTELO  JOHDANTO  TEOREETTISET KÄSITTEET  AINEISTO JA MENETELMÄT  TULOKSET  TULOSTEN TARKASTELU  JOHTOPÄÄTÖKSET TAI POHDINTA  LÄHTEET  LIITTEET _________________________________________________________________

Seminaarityö on teoriakatsaus, joten siinä ei ole lukuja ”Aineisto ja menetelmät”, ”Tulokset” ja ”Tulosten tarkastelu”. Muita tutkimuksia varten (esim. LuK-tutkielma, pro gradu -tutkielma) on huomattava, että ainakin ihmismaantieteessä lukua ”Tulosten tarkastelu” ei ole tapana erottaa tuloksista. Lisäksi lukujen järjestys on aika pitkälle kirjoittajan harkinnassa.

Johdanto Johdannon tehtävä on sananmukaisesti johdatella asiaan. Sen sisältä löytyy yleensä

neljän siirron toimintaketju (Ventola & Mauranen 1990: 24):

ENSIMMÄINEN SIIRTO: alueen määrittäminen A. Osoittamalla aiheen keskeisyys esimerkiksi liittämällä se johonkin ajankohtaiseen keskusteluun, tai B. Esittämällä tämänhetkinen tieto aiheesta, tai C. Esittämällä aiheen keskeiset piirteet TOINEN SIIRTO: aikaisemman tutkimuksen yhteenveto KOLMAS SIIRTO: käsillä olevan tutkimuksen valmistelu A. Osoittamalla aukko aikaisemmassa tutkimuksessa, tai B. Herättämällä sitä koskeva kysymys, tai 5 C. Tuloksen laajentaminen NELJÄS SIIRTO: käsillä olevan tutkimuksen esittely A. Ilmoittamalla sen tarkoitus, tai B. Kuvailemalla käsillä olevaa tutkimusta Lyhyesti sanottuna johdannossa kerrotaan, mitä asiasta jo tiedetään ja mihin uuteen tietoon pyritään. Johdannon pituus riippuu aina tapauksesta. Jos työ liittyy esimerkiksi paljon tutkittuihin Itämeren vaiheisiin, johdantoon kuuluvaa taustatietoa kertyy väkisinkin useita sivuja. Jos taas kysymyksessä on lähes tutkimaton asia, vähäisiä tietoja on turha yrittää paisutella.

Tekstin luettavuus Tekstin luettavuus on kaiken A ja O. Paasilinnan (1997: 27) sanoin: ”Ei ole mitään eroa sisällön ja kielen välillä. Ne ovat sama asia. Kieli on sisällön ilmaisija. Hyvä kieli on sisällön hyvä ilmaisija. Hyvän ilmaisun täytyy täyttää vain yksi perusvaatimus: sen on oltava tehokasta.” Luettavuus tarkoittaa paljolti samaa kuin tekstin ymmärrettävyys (Hirsjärvi ym. 1997: 270). Tieteellisestäkin tekstistä tulisi saada ymmärrettävää. Siksi kannattaa välttää liian monimutkaisia lauserakenteita ja vierasperäisiä termejä. Tekstiä tuottaessa tulisi muistaa, kenelle teksti tehdään. Opinnäytetyöt kannattaa kirjoittaa niin, että opiskelijakaverit sen ymmärtävät. Kirjoittaessa voi käyttää aktiivimuotoa (esim.





”Tutkin seminaarityössäni…”, ”Analysoimme aineistoamme käyttäen…”). Passiiviakin voi käyttää, mutta tällöin täytyy pitää huoli, että lukija ymmärtää, milloin on kyse sinun tutkimuksestasi ja milloin yleensä tutkimuksesta.

Lauseen pituudessa puhutaan maagisesta 7 ± 2 -laista (esim. Hirsjärvi ym. 1990:

78). Sen mukaan monilauseisessa virkkeessä yksittäisten lauseiden sanamäärä tulisi pysyä mainituissa rajoissa. Lakia on syytä tulkita väljästi: Hyvänä on ikimuistoisista ajoista alkaen pidetty sellaista tyyliä, jossa eripituiset virkkeet vuorottelevat (Lonka ym.

1996: 41). Eripituisten kappaleiden vuorottelu lisää mielenkiintoa, samoin eripituisten virkkeiden vuorottelu kappaleen sisällä (Turunen (1973: 114). Varoitukset kapulakielestä, substantiivitaudista ja yhteiskuntatieteilijöiden sekokielestä löytyvät lähes kaikista opaskirjoista (esim. Salonen 1985: 90−92; Hirsjärvi ym. 1997: 277−280) ja kielenhuollon perusteoksista (esim. Itkonen 1997: 99−101). Konkreettisista asioista 6 puhuttaessa käytetään yleensä selkokieltä, mutta huolta on kuulunut tämänkin suhteen.

Jo vuonna 1991 Geologi-lehdessä oli seuraava kannanotto:

Relevantti ja resurssit ovat muotisanoja… geologeilla lisäksi resentti ja resenttinen… Ellei geologian kieltä huolleta, puhuvat kohta kaikki ‘kallioille resenttisesti ilmaantuneesta taloudellisesti relevantista resurssiluonteesta’ ja luulevat sanoneensa jotain syvällistä (Aalto 1991: 39).

Opinnäytetöitä lukiessa tuntuu usein siltä, että monimutkaista ja vaikeaselkoista kieltä olisi suosittu, jotta kerronta antaisi tieteellisemmän vaikutelman. Katsotaan neljää

tyypillistä esimerkkitapausta:

− Joet toimivat maa-ainesta kuljettavina elementteinä.

− Ojitusten aiheuttamat riskit liittyvät niiden kuivattavaan vaikutukseen, joka voi pienentää pohjavesivarastoja.

− Peltopyyparien elinpiirien valinnassa selvintä oli metsien karttaminen.

− Soiden runsauden syynä on soistumiselle otollisen ilmaston vallitseminen.

Esimerkkeihin ei sisälly sen enempää kuin, että:

− Jokien mukana kulkeutuu irtomaata.

− Ojitus on uhka pohjavesivaroille.

− Peltopyyparit karttoivat erityisesti metsiä.

− Soita syntyy sinne, missä ilmasto on niille suotuisa.

Pyri siis käyttämään suomenkielisiä sanoja, jos vain mahdollista. Lähes kaikille sanoille löytyy myös suomenkielinen vastine. Jos käytät vieraskielistä kirjallisuutta ja olet epävarma omasta suomennoksestasi, voit laittaa vieraskielisen termin sulkeisiin, kun se ensimmäisen kerran esiintyy.

–  –  –

 Heittomerkki ulkomaisia erisnimiä taivutettaessa – Lisätään jos päättyy konsonanttiin, mutta lausutaan vokaalissa (Bardot’lle, Bordeaux’ssa).

 Lämpötilan asteluku − Ilman asteikkoa (5o), asteikon kanssa (5 oC).

 Paikannimet – Yhteen jos genetiivialkuinen tai jälkiosa yleisnimi (Beringinsalmi, Jordanvirta, Oulujoki, Uralvuoristo, Vienanmeri).

 Perus- ja järjestysluvun sijapääte − Ei tarvetta, jos taivutuspääte ilmenee seuraavasta sanasta. Oulun väkiluku on noussut 115 000 henkeen, mutta Oulu on 6:nneksi suurin kaupunkimme. Paremmin kuitenkin kirjaimin kirjoitettuna …kuudenneksi suurin... kuten pienet luvut (alle 10) suositellaan kirjoitettavan.

 Pori−Vaasa maantie, Pori−Vaasan maantie vai Porin−Vaasan maantie? Oikein viimeisin (ja keskimmäinenkin, jos välissä yhdysmerkki). Oikein myös ajatusviivan käyttö, kuten raja-arvojen välissä yleensä (2−5 €, vuosina 1976−80).

 Prosenttimerkki – Välilyönnillä kuten esimerkiksi metri ja euro (6 %, 3 m, 5 €).

 Usein suuraakkonen vaikka kuuluisi pienaakkonen – Aikakaudet ja sodat (keskiaika, nuijasota, talvisota, lokakuun vallankumous) sekä korkeakoulujen ja valtion hallinnolliset laitokset (kemian laitos, rajavartiolaitos).

 Järjestöjen oikeinkirjoitus kannattaa tarkistaa (esim. Euroopan unioni)  Voiko virkettä aloittaa numeroilla? – Kyllä voi, mutta ei ole suotavaa. Välttää kannattaa aina myös peräkkäisiä lukuja numeromuodossaan.

 Yhteen vai erilleen? – Suomen kielessä on joukko ongelmallisia sanoja ja sanapareja, joiden oikeinkirjoitus on osin sääntöpohjaista (asianmukainen, nyrkinkokoinen, senhetkinen, tämänkaltainen), osin sovinnaista (ani varhain, jotenkuten, niin ikään, saman tien, sielläpäin, toisin päin, ylen määrin).

Oikeinkirjoituksen tarkistusohjelmista on suuri apu, mutta tekstin virheettömyyttä ne eivät takaa.

Lyhenteet Lyhenteet, kuten esim. ja mm., kirjoitetaan tekstiin ”auki”. Suluissa lyhenteitä voi käyttää. Jokapäiväisessä käytössä on myös valtion laitosten, järjestöjen ynnä muiden vastaavien lyhenteitä. Otetaan esimerkiksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, jonka lyhenne on RKTL. Ensimmäisen kerran mainittaessa laitoksen nimi kirjoitetaan kokonaisuudessaan perässään sulkeiden sisällä oleva lyhenne. Näin tehden jatkossa voi tukeutua pelkkään lyhenteeseen. Yhdenlainen sovellus lyhenteiden kanssa on itse tehty 8 määrittely, esimerkiksi seuraavasti: suomen kielen ongelmissa on paras turvautua Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osastoon, seuraavassa lyhyesti Kielitoimisto.

Esitelmä Hyvä suullinen esitys on kuten mikä tahansa ennätyksen yritys: se vaatii keskittymistä.

Ramppikuume vaivaa lähes kaikkia, mutta niin pitääkin. Ellei esitelmöitsijällä ole päällä mitään viretilaa, kohta sama välinpitämättömyys on kuulijoissakin.

Esitelmän on tarkoitus tuoda julki se, mitä (seminaari)työhön on kirjattu.

Tavallisinta on esiintyä PowerPoint-kalvojen avulla ja puhua jokaisesta kalvosta muutama minuutti. Esitystä valmistellessasi mieti tarkasti, mitä oikeasti halutaan sanoa?

Seminaarissa kutakin esitystä varten on varattu 45 minuuttia. Tästä ajasta on esittäjän käytössä 20-30 minuuttia ja loput ajasta käytetään opponointiin ja yleiskeskusteluun.

Esityksen valmistelemisessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

 Ovathan kalvojen teksti ja kuvat tarpeeksi isoja? Yhdellä kertaa näkyviin ei kannata tunkea yli kymmentä riviä tekstiä (kuusi on hyvä määrä).

 Esittele itsesi alussa.

 Annettua aikaa ei saa ylittää. Alittaminen parilla minuutilla on ok.

 Anna selvä merkki, kun lopetat esitelmän. Painokas "Kiitos, kysykää" voi hyvinkin riittää.

Esitelmän pitoon valmistautuminen on monen ulkoisen tekijän summa (tila, kuulijakunta, tilaisuuden teema…), mutta on myös ajattomia neuvoja esitystilanteiden

varalle:

 Mukaansatempaava aloitus, katsekontakti ja vakuuttava lopetus − näitä kolmea asiaa ei saisi unohtaa koskaan.

 Ei tarvita frakkia eikä smokkia, mutta huoliteltu pukeutuminen on aina sekä esiintyjän että esitelmän etu.

 Mitä lukuisampi ja arvovaltaisempi kuulijakunta on, sitä muodollisempi pitää olla.

 Heijastettavan materiaalin tekstien pitää olla luettavissa viimeistä penkkiriviä myöten.

Olennaisinta kuitenkin on se, mitä esitelmän pitäjällä on sanottavana. 9

Opponointi Oman työn esittelyn ohella joutuu myös arvioimaan (opponoimaan) jonkun tekemän

seminaarityön. Opponoinnin tarkoituksena on:

 Oppia lukemaan kriittisesti  Laajentaa näkökulmaa  Auttaa kirjoittajaa  Synnyttää tieteellistä keskustelua  Ei kritiikki- vaan palautetilaisuus!  Kehittävä palaute Opponoitaessa pitäisi uskaltaa haastaa esitelmän pitäjä. Sen seurauksena esitelmöitsijän ja opponentin välille syntyy helposti keskustelua tai jopa väittelyä, joka koko tilaisuuden yksi tarkoitus onkin. Voi asiaa tietysti hoitaa muullakin tavoin, mutta kunnon keskustelua ei synny, ellei opponentti ole aktiivinen. Opponentti tarkastelee työn rakennetta (sisällön loogisuus, taustatietojen riittävyys jne.) sekä muita haluamiaan yksityiskohtia ja antaa lopuksi yleisarvion. Seuraavat kysymykset voivat auttaa

opponointiin valmistautuessa:

 Mitkä tutkimuskysymykset ovat?

 Miten lähdeaineistoa on käsitelty? Onko se relevanttia?

 Luettavuus – miten teksti avautuu?

 Vastataanko tutkimuskysymyksiin  Mitä olisi voinut tehdä toisin? Miten?



Pages:   || 2 | 3 | 4 | 5 |


Similar works:

«POSTCOLONIAL THEORY AND PRACTICE IN THE TWENTY-FIRST CENTURY CROSSING BOUNDARIES, BREAKING TIES, BRIDGING WORLDS International Interdisciplinary Conference under the Honorary Patronage of the Rector of the University of Rzeszów, prof. Sylwester Czopek ABSTRACTS OF CONFERENCE PRESENTATIONS PLENARY SPEAKERS Zbigniew Białas University of Silesia, Katowice, Poland Professor Zbigniew Białas is the Head of Postcolonial Studies Department at the University of Silesia, Katowice (Poland) and the...»

«Minimality Considerations for Ordinal Computers Modeling Constructibility Peter Koepke, Ryan Siders ∗ Mathematisches Institut, Universit¨t Bonn, Germany a Department of Mathematics and Statistics, University of Helsinki, Finland Abstract We describe a simple model of ordinal computation which can compute truth in the constructible universe. We try to use well-structured programs and direct limits of states at limit times whenever possible. This may make it easier to define a model of...»

«HORSES Ring 1 General Entry Fee €10.00 per class Entry Fee for Class 16 €15 Closing date for entries Friday 1st July, 2016 Judging to begin at 11.00am Sharp All Qualifying Classes in bold For Rules and Conditions of Qualifying Classes see pages 8-12 Classes may be amalgamated depending on the number of entries received. MARES & FOALS Class 1 Barryroe Show Society offers 3 premiums of €50 each to owners with mares 4 years and over likely to produce a high class hunter. 1. All mares will...»

«In Search of Aluminum: China’s Role in the Mekong Region 2009 In Search of Aluminum: China’s Role in the Mekong Region Written by: Kate M. Lazarus Graphic Design by: Peter Stannard Cover images by: Gary Milner (left), Karen Rakow (bottom right) and Lorena Molinari (top right) Courtesy of iStockphoto.com © Produced in 2009 with the support of: Heinrich Böll Stiftung Cambodia #34 Street 222, Sangkat Boeung Raing, Khan Daun Penh P.O. Box 1436, Phnom Penh, Cambodia Tel: (+855) 023 210 535...»

«The Essential Guide to Hearing Loss Part 1: Understanding Hearing and Hearing Loss Section 1: Sound and speech The nature of sound and how speech is produced. Section 2: How we hear How the outer, middle, and inner ear work together, enabling us to hear an incredible array of sounds. Section 3: Types and causes of hearing loss The differences between conductive and sensorineural (nerve) hearing loss and common causes of hearing impairment. Section 4: Informal tests and checklists Observational...»

«IOSR Journal of Sports and Physical Education (IOSR-JSPE) e-ISSN: 2347-6737, p-ISSN: 2347-6745, Volume 2, Issue 5 (Sep. – Oct. 2015), PP 21-24 www.iosrjournals.org One Year Prevalence of Musculoskeletal Disorders during Training among Boxing Players in Haryana: A Retrospective Study Vikash Kumar*, Kulandaivelan S**, Varun Singh**, Rekha Chaturvedi**, Dhaka MS***, Sonu Punia**, Sumit Kumar* *PG Students, Dept. of Physiotherapy, GJUST, Hisar-125 001. Haryana. India **Assistant Professors, Dept....»

«THE RHETORIC OF SHAKESPEAREAN APPROPRIATION: CONTEMPORARY WOMEN WRITERS RESPOND TO KING LEAR AND THE TEMPEST by ERIN MELINDA DENISE PRESLEY (Under the Direction of Christy Desmet) ABSTRACT This dissertation examines the rhetorical relationship between Shakespeare as an appropriator and Shakespeare as a source for contemporary women novelists. Influenced by early modern pedagogy and its emphasis on imitation, Shakespeare’s relation to his sources reflects the primary sense of “invention”:...»

«DOLLARAMA INC. ANNUAL INFORMATION FORM FOR THE FISCAL YEAR ENDED FEBRUARY 3, 2013 April 26, 2013 TABLE OF CONTENTS EXPLANATORY NOTES Forward-Looking Statements GAAP and Non-GAAP Measures Market and Industry Data CORPORATE STRUCTURE General Intercorporate Relationships GENERAL DEVELOPMENT OF THE BUSINESS Recent Developments Fiscal 2013 Developments Fiscal 2012 Developments Fiscal 2011 Developments BUSINESS OF THE CORPORATION Industry Overview Business Overview Stores Merchandise Customers...»

«REPORT NO. 1 Annual Report of the District Superintendent July 9, 2011 General Superintendent Dr. Jerry Pence, pastors, delegates and friends assembled for the 44th Annual Conference of the South Carolina District of The Wesleyan Church: Greetings in the strong name of our Risen Lord! This is my seventh report to you as District Superintendent. That simply does not seem possible. I continue to be amazed at our Lord’s faithfulness and empowering presence in our lives. I am humbled as I...»

«Estructura de la comunidad de mariposas diurnas (Lepidoptera: Hesperioidea y Papilionoidea) en distintos tipos de hábitats en la cuenca del Río Lagunillas (Tolima Colombia) Leonardo Alberto Ospina-López Universidad Nacional de Colombia Facultad de Ciencias, Maestría en Ciencias-Biología Bogotá D.C., Colombia 2014 Estructura de la comunidad de mariposas diurnas (Lepidoptera: Hesperioidea y Papilionoidea) en distintos tipos de hábitats en la cuenca del Río Lagunillas (Tolima Colombia)...»

«07-103 The Persuasive Appeal of Stigma Michael I. Norton Elizabeth W. Dunn Dana R. Carney Dan Ariely Copyright © 2007 by Michael I. Norton, Elizabeth W. Dunn, Dana R. Carney, and Dan Ariely. Working papers are in draft form. This working paper is distributed for purposes of comment and discussion only. It may not be reproduced without permission of the copyright holder. Copies of working papers are available from the author. The Persuasive Appeal of Stigma 1 RUNNING HEAD: The Persuasive Appeal...»

«D Philosophy Study, ISSN 2159-5313 August 2012, Vol. 2, No. 8, 547-559 DAVID PUBLISHING The Definition of Pornography and Avoiding Normative Silliness: A Commentary Adjunct to Rea’s Definition David Edward Rose Newcastle University Many definitions of pornography implicitly involve begging the question concerning its moral value. One exception to this is Michael Rea’s 2001 definition. The present paper identifies some counter-intuitive consequences of this definition of pornography...»





 
<<  HOME   |    CONTACTS
2016 www.dissertation.xlibx.info - Dissertations, online materials

Materials of this site are available for review, all rights belong to their respective owners.
If you do not agree with the fact that your material is placed on this site, please, email us, we will within 1-2 business days delete him.